Kipsiesiintymät ovat pääosin sedimenttiesiintymiä, joiden varannot kattavat yli 90 prosenttia maan pinta-alasta, ja epigeneettiset ja hydrotermiset metasomaattiset kipsiesiintymät eivät ole kovin tärkeitä. Kipsiesiintymiä syntyy kaikilla geologisilla aikakausilla, ja tärkeimmät niistä ovat varhaisliitu ja tertiaariset sedimenttiset kipsiesiintymät.
Pääasiassa kemiallisen laskeuman tuote, joka muodostaa usein valtavia malmikerroksia tai linssejä, esiintyy kalkkikivessä, punaliuskeessa ja hiekkakivessä, meri- ja savikivisarjoissa, usein symbioottinen anhydriitin ja haliitin kanssa. Anhydriittikerros Pintaläheisessä osassa se muuttuu ulkoisen paineen alenemisen seurauksena kipsiksi pintaveden vaikutuksesta: CaSO4 plus 2H2O——CaSO4·2H2O; samaan aikaan tilavuus kasvaa noin 30 prosenttia, mikä aiheuttaa kipsikerroksen tuhoutumisen.
